Jopa ihan kirjaimellisesti, sillä mulla on nyt nuppi noista matkustuksista vieläkin sekaisin. Koitan siis ehkä mahdollisesti laskeskella itseni takaisin kartalle tässä joku päivä.
Työreissu oli siis raskas mutta erittäin antoisa ja opettavainen. Syömiset siellä olivat kyllä ihan mitä sattuu, enimmäkseen taisin elää half&half-valkaistulla kahvilla ja vehnäleivännurkilla, joihin länttäsin rutkasti voita päälle. Mulla oli kroppa (onneksi) ketoosissa koko matkan, joten mitään hiipumisia ei sattunut vaikka safkansaanti oli mitä oli. En tiedä vaikuttiko se kuitenkin siihen, että nukuin todella surkeasti koko viikon. (Yhtenä yönä kyllä heräsin siihen, että Suomesta soittivat josko tarvitsisin hammaslääkäriaikaa... tuollahan on aikaero 10 tuntia.)
Iltaisin oli kyllä tarjolla "oikeetakin ruokaa", mutta yleensä sain alas noin 3 haarukallista, paitsi keskiviikon illallisella söin kokonaisen salaattilautasen tyhjäksi, melkein koko kanafileen ja vielä pari lusikallista huomattavan hyvää creme bruleeta. Vettäkin kittasin litrakaupalla joka päivä.
Tommoset keinupohjakengät ostin (ja kyllä semmosetkin, joilla ei juur lenkkeillä...). En vielä tiedä miten ne vaikuttaa vai vaikuttaako, kävelin niillä kyllä siellä parina päivänä jonkun verran ja pidin niitä kotimatkan (toiset tossut mahtui paremmin matkalaukkuun). Tän viikon olen haaveillut lenkille lähdöstä, mutta en ole saanut toteutettua. Mulla on vieläkin univelkaa vähintään 12 h. Jospa perjantaina pääsisin taas liikkumaan ja sitten viikonloppuna. Pitäkää peukkuja!
PS. yleensä mä jonkun verran turpoon tommosilla reissuilla, mutta nyt oli vaaka tipahtanut 1,5 kg alaspäin uusiin ennätyslukemiin. Tuskin se sinne jää, vaikka mistä sitäkään tietää. Tänään sentään oli ruokahalu jo melkein normaali...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Terve ja tervetuloa kertomaan mielipiteesi!
Pidetään kommentit asiallisina, eikö.