Heidin nimi oli vaihdettu Heidi H:ksi ja sillä onnistuttiin hämäämään mut menemään sen saamarin piipittäjän tunnille uudelleen. Vaikka mä kuinka yritin ajatella, että mulla vaan sattui viimeksi huono päivä ja ei se voi niin kauheeta olla niin olihan se. Ei helvetti kun eukko ei saa pidettyä naamaansa kiinni sekuntiakaan, mutta siitä piipityksestä ei kuitenkaan saa mitään selvää. Meikäläisen zeniläisyys ei riitä siihen, että voisin keskittyä tommosissa oloissa yhtään mihinkään muuhun kuin ajatukseen, että eikö tämä ikinä lopu.
Jos oisin kehdannut, oisin kävellyt ulos salista siinä vaiheessa kun ope käveli sisään. Näin jälkikäteen ajateltuna se ois ollut hyvinkin viisas ratkaisu. Nyt mä en mene enää tuolla koululla yhdellekään tunnille jolla opettaa Heidi. Ihan sama kuka Heidi, ainakaan mua ei enää huijata!
Kas näin heiluu kuula ja kuula heiluu näin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Terve ja tervetuloa kertomaan mielipiteesi!
Pidetään kommentit asiallisina, eikö.